Nuorten MM-kisojen välierät: Suomi–Ruotsi, Kanada–Tshekki
Raitasen tilalla miesten 1 500 metrillä juoksee Lempäälän Kisa Yleisurheilun Aleksi Kivelä, joka voitti viikonvaihteessa Vaasassa 22-vuotiaiden 800 ja 1 500 metrin mestaruudet. 3 000 metrin estejuoksussa Raitasen korvaa Joensuun Katajan Mikko Hirvonen. Juoksija vaihtuu Suomen joukkueessa myös naisten 1 500 metrillä. IK Falkenin Nathalie Blomqvist on sairastanut koronan, mutta ei ole vielä toipunut kilpailukuntoon ja joutuu jäämään Ruotsi-ottelusta sivuun.
o. hallituksen) ruotsalainen puheenjohtaja Sigfrid Edström ajoi omatoimisesti ja kansainvälisen yleisurheiluliiton säännöistä tukea saamatta päätöksen Nurmen osallistumisen kieltämisestä Los Angelesin Olympialaisissa IAAF:n hallituksen kokouksessa Suomen Urheiluliittoa (SUL) ja Nurmea kuulematta 3. 4. [2] ja 30. 7. 1932[3]. Säännöt urheilijan diskvalifioimiseksi tehtiin vasta olympialaisten jälkeen Kansainvälisen urheiluliiton (IAAF) kongressissa (yleiskokouksessa), jossa Edström ja neuvoston sihteeri Bo Ekelund edustivat Ruotsia. Ilmianto Nurmen osallistumiskieltoon tuli Amerikan urheiluliiton puheenjohtajalta Avery Brundagelta. [4] [5] SUL:n puheenjohtaja Urho Kekkonen kertoi tämän tapauksen seurauksena maiden välisen yleisurheilusuhteiden tulleen katkeamispisteeseen.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Päätös Suomen ja Ruotsin välisten maaottelusuhteiden avaamisesta tehtiin elokuussa 1924, jolloin kolme urheilumiestä eli SVUL:n puheenjohtaja Aksel Ek, SFI:n kunniapuheenjohtaja Uno Westerholm sekä Ruotsin urheilun valtakunnanliiton varapuheenjohtaja Gösta Malmgren kokoontuivat Helsingissä Esplanadin Kappelissa. Suomi oli jo avannut yleisurheilumaaottelukosketuksen Ranskan kanssa kesällä 1923. Puheenjohtaja Ek totesi myöhemmin maaotteluasiaan liittyen[1]: »Suomi ja Ruotsi ovat Pohjolan voimakkaimmat yleisurheilumaat ja keskinäinen voimanmittaus tulee muodostumaan jännittäväksi. » Ensimmäinen Suomi–Ruotsi-yleisurheilumaaottelu pidettiin 5.
Suomelle takaiskuja Suomi-Ruotsi-yleisurheilumaaotteluun - Miten käy voittohaaveiden? AOP Suomen Urheiluliitto tiedotti tiistaina kahdesta poisjäännistä yleisurheilun Suomi-Ruotsi-maaottelussa. Estejuoksija Topi Raitasen poisjäänti iskee erityisen kovaa Suomen menestyshaaveisiin. Estejuoksija Topi Raitanen ei voi kilpailla Ruotsi-ottelussa viikonvaihteessa. Koronan sairastanut Raitanen konsultoi lääkäriä, jolta taudin oirekuva ja toipumisen eteneminen huomioiden ei herunut kilpailulupaa. – Lääkärin näkemys oli, että kilpaileminen ei nyt ole mahdollista, Raitanen harmitteli.
Vuosittain käytävä maaotteluperinne alkoi vuonna 1945, joskin miesten maaotteluja ei ollut vuonna 1949 ja Helsingin olympiavuonna 1952. Naiset osallistuivat maaotteluun ensimmäisen kerran vuonna 1951. Nuorten Suomi–Ruotsi-maaottelut aloitettiin vuonna 1970. Kannustus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Rehtiin yleisurheilumaaotteluun ovat perinteisesti kuuluneet reippaat kannustushuudot molempien maiden osalta. Esimerkit 1930-luvulta suomalaisen huutosakin huutamana: Hakkaa päälle Suomen poika, naapurit ei meitä voita.
Yleisurheilun Suomi–Ruotsi-maaottelu – WikipediaMaaottelu 2013 Tukholmassa. Suomi–Ruotsi-maaottelu eli Ruotsi-ottelu on vuosittainen Ruotsin ja Suomen joukkueiden välillä käytävä yleisurheilumaaottelu, joka sisältää naisten, miesten, ja nuorten alle 18-vuotiaiden poikien ja tyttöjen kilpailusarjat. Vuonna 1925 ensimmäisen kerran järjestetty maaottelu on 2000-luvulla mahdollisesti ainoa säännöllisesti järjestetty kahden maan välinen yleisurheilukilpailu.
[6] Suomalaisten katkeruutta lisäsi Nurmen tapauksessa vielä tietoisuus Nurmen menestysmahdollisuudesta olympiamaratonilla, koska Nurmi oli juossut kesäkuun lopussa lyhyen maratonin maailmanennätyksen. Kesällä 1939 uudelleen avatun Suomi–Ruotsi-maaottelukosketuksen jälkeen Vuoden 1940 maaotteluun osallistui kolmantena maana Saksa, [7] mutta tämän jälkeen vuosien 1941–1944 ottelut jouduttiin sodan vuoksi perumaan.
↑ Nurmi kilpailukelvoton. Helsingin Sanomat, 4. 1932, s. 1. 2021. ↑ Nurmi ei saa juossa olympialaisissa. Helsingin Sanomat, 30. 2021. ↑ Totuus Nurmen jutusta ja sen ajamisesta Amerikassa. Helsingin Sanomat, 8. 4, 7. Helsingin Sanomat, 9. 2021. ↑ Helsingin Sanomat 5. 1932 ↑ Raevuori, Antero: Talvisota ja olympiakisat 24. 2013. Seura. Viitattu 22. 5. 2012. ↑ Suomi hyvävireisellä joukkueella Tukholmaan Ruotsi-otteluun – Salonen: ”Menestyminen vieraskentällä vaatii erityistä venymistä ja onnistumista” Yleisurheilu.
Lajeista jaetaan pisteitä urheilijoille sen mukaan, miten he sijoittuvat, ensimmäiselle 7, toiselle 5, kolmannelle 4, neljännelle 3, viidennelle 2 ja kuudennelle 1. Viesteissä voittaja saa 5 pistettä ja toiseksi tullut 2 pistettä. Ilman tulosta jääneille ei pisteitä jaeta. Tasatuloksen sattuessa jaetun sijan ja jakamatta jääneiden sijojen pisteet jaetaan tasan, esimerkiksi jos neljänneksi sijoittuu kolme kilpailijaa, saa kukin 2 pistettä. Vuonna 2021 ottelun pisteisiin laskettiin ensimmäisen kerran mukaan moniottelijoiden välillä käyty kolmiottelu (lajeina tuolloin korkeushyppy, kuulantyöntö, 100/110 m aitajuoksu). [8][9] Kävelyjä ei oteta mukaan maaottelupisteitä laskettaessa vaan maiden välillä käydään erillinen kävelymaaottelu. Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Vuosi Sijainti Miesten voittaja Tulos Naisten voittaja 1925 Helsinki Suomi 99–85 - 1927 Tukholma Ruotsi 98–86 1929 93–90 1931 104–76 1939 112–102 A 1939b 113–101 B 1940 111–103 A 1940b 114, 5-99, 5 B 1945 105–79 1946 114, 5–68, 5 1947 Göteborg 106–78 1948 138–76 1950 123–88 1951 216–194 51–41 1951n 1952 54-42 Kööpenhamina 1952n 1953 217–193 58–48 Jyväskylä 1953n 1954 207–202 64–42 Eskilstuna 1954n 1955 213–196 Valkeakoski 1955n 1956 209–201 62-45 Borås 1956n 1957 208–201 Lahti 1957n 1958 232–177 66–51 Jönköping 1958n 1959 209–200 64–53 Vammala 1959n 1960 67-50 Linköping 1960n 1961 220, 5–189, 5 68, 5–48, 5 Kouvola 1961n 1962 219–190 A 70-48 Värnamo 1962n 1962k Karlsham 120-94 B 1963 220–190 61-57 Pietarsaari 1963n 1964 210, 5–199, 5 1964n 1965 210–200 65–52 1965n 1966 208, 5–199, 5 62–55 1966n 1967 212–198 1967n 1968 64–52 1968n 1969 212, 5–195, 5 75–60 1969n 1970 227–182 82–53 1970n 1971 224–183 71–64 1971n 1972 236, 5–173, 5 73–60 1972n 1973 223–187 77–69 1973n 1974 207–200 1975 214–191 94–62 1976 91–66 1977 221-188 86–69 1978 240–168 85–72 1979 214–194 80–77 1980 232–178 79–78 1981 214–196 81–75 1982 215–193 1983 234–176 83–74 1984 216–193 155–145 1985 219–185 166–156 1986 210, 5–198, 5 184–138 1987 210, 5–197, 5 165–157 1988 229, 5–180, 5 170–150 1989 213–197 1990 182–140 1991 226–183 197–147 1992 198–187 195–149 1993 215–192 198–144 1994 219–190 174–170 1995 196–146 1996 205, 5–202, 5 215–173 1997 207, 5–198, 5 223–165 1998 206–200 210–178 1999 210–198 212–175 2000 219–191 2001 218–185 2002 215, 5–192, 5 2003 205–203 208, 5–201, 5 2004 217–191 228, 5–178, 5 2005 212–197 230–179 2006 204–201 2007 203–199 219–189 2008 209, 5–197, 5 2009 208–200 2010 214–195 226–182 2011 206–194 225–182 2012 220–187 2013 235–173 215–195 2014 206–204 2015 231–179 213, 5–193, 5 2016 Tampere 2017 216–188 232, 5–177, 5 2018 206–202 2019 228–181 217, 5–192, 5 2020 206–201 221–186 2021 230–201 223, 5–207, 5 Yht.
MM-jääkiekko 2022: Suomi–Ruotsi: Leijonat & lampaat - Iltalehti
Kiitos pojat, eilisestä. Tänään ei nyt Ruotsi kestä. tai Tehkää päivän suuri työ, ettei Ruotsi meitä lyö. Sisu luja, tahto suuri, siinä Suomen suojamuuri. ja vastaavasti ruotsalaisen huutosakin huutamana: Hejaa Sverige, ni springa, vi ska hurra, vi ska vinna. Kilpailulajit (aikuisten maaottelut)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Nykyään kussakin lajissa aikuisten maaotteluissa kumpaakin maata edustaa kolme urheilijaa.
–6. syyskuuta 1925 Helsingin Eläintarhan kentällä ja katsojia oli 21 000. Tuolloin siihen osallistuivat vain miehet. [1] Maaottelua käytiin kahden vuoden välein aina vuoteen 1931, jolloin 800 metrin juoksussa urheilijoiden välinen käsirysy johti hylkäämisiin. Seuraava maaotteluvuosi oli vasta 1939. Mahdollinen syy muodostuneeseen taukoon oli Paavo Nurmen julistaminen kilpailukelvottomaksi kansainvälisiin yleisurheilukilpailuihin. Kansainvälisen yleisurheiluliiton neuvoston (s.
Ruotsi Suomi elää 2022 | Profile - City Winery
Suomi-Ruotsi-maaottelu 2022 | Ohjelma, Joukkueet & Tulokset
Suomi-Ruotsi-maaottelu 2022 vedonlyönti | vinkit ja ennusteet
Suomi 46–35 Ruotsi Suomi 25–46 Ruotsi Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Juha Vainio on tehnyt maaotteluja parodioivan huumorikappaleen ”Suomi–Ruotsi”. Kappaleen humoristisuus perustuu siihen, että Vainio on tarkoituksella tehnyt tekstit niin, etteivät ne rimmaa, esimerkiksi Hakkaa päälle meidän Jaska, Ruotsi on taas täysin lyöty!. Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] ↑ a b Kappeliravintolasta alku ottelusarjalle. Helsingin Sanomat, 31. 1975, s. 21. HS Aikakone (vain tilaajille) Viitattu 24. 9. 2021.
Asetelma Suomi–Ruotsi-yleisurheilumaaotteluun 2022 - Urheilu
Suomi-Ruotsi-maaotteluiden jatkosta sovittu 2022 saakka